Onkijärven ja Havialan alueen historiaa - Tampellan maaomistus
- forssannikam
- 19.3.
- 2 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 7.4.
1940-luvulla Tampella oli merkittävä teollisuusyhtiö, joka harjoitti metalli-, metsä- ja tekstiiliteollisuutta. Toisen maailmansodan aikana yhtiö laajensi sotatarviketuotantoaan, ja sen konepajalla valmistettiin muun muassa lentokonemoottoreita, ampumatarvikkeita ja aseita. Sotien jälkeen Tampella siirtyi sotakorvaustuotteiden valmistukseen, ja sen osuus sotakorvauksista oli merkittävä. Sotakorvausten päätyttyä Tampella keskittyi voimalaitosten turbiinien, höyryvoimalaitosten kattiloiden sekä höyryvetureiden valmistukseen.
1950-luvulla yhtiö laajensi toimintaansa ja rakensi uuden konepajan Messukylän Hankkion alueelle. Paperikoneiden tuotanto käynnistyi vuonna 1952 ja kasvoi tehtaan merkittävimmäksi osa-alueeksi.

1960-luvulla Tampella alkoi myydä ja vuokrata maa-alueitaan Onkijärven ja Havialan ympäristössä. Alueet olivat alunperin teollisuuden käytössä, mutta ajan myötä ne muuttuivat asuin- ja vapaa-ajan alueiksi. Tampellan maaomistukset ovat olleet merkittävässä roolissa alueen kehityksessä, ja Pellavan omakotiyhdistyksen nykyiset kesämökit ja asuinrakennukset sijaitsevat näillä entisillä teollisuusalueilla.
Suinulan kautta kulki Tampere–Haapamäki-rata, jonka varrella sijaitsi Suinulan rautatieasema. Tämä rautatieasema oli käytössä matkustajaliikenteessä vuoteen 1990 asti. Työntekijät, jotka asuivat Suinulan, Onkijärven ja Havialan alueilla, käyttivät tätä junayhteyttä päästäkseen Tampellan tehtaille Tampereella. Junayhteys oli tärkeä kulkumuoto, sillä se mahdollisti työntekijöiden sujuvan liikkumisen pitkien matkojen päästä tehtaalle. Lisäksi junayhteys tarjosi mukavan ja tehokkaan tavan matkustaa, mikä oli erityisen tärkeää teollisuuden kasvun ja työvoiman tarpeen aikana.
Tampella vaikutti merkittävästi Onkijärven ja Havialan alueiden paikalliseen kehitykseen

Tässä lyhyeesti muutamia keskeisiä kohtia:
1. Teollinen laajentuminen: Tampellan laajentuminen 1940- ja 1950-luvuilla toi talouskasvua alueelle. Yhtiön toiminta vaati huomattavan työvoiman, mikä johti työntekijöiden asumiseen ja infrastruktuurin kehittämiseen.
2. Maan myynti ja vuokraus: 1950- ja 1960-luvuilla Tampella alkoi myydä ja vuokrata maata Onkijärven ja Havialan ympärillä. Tämä mahdollisti alueiden muuttumisen teollisuusalueista asuin- ja vapaa-ajan alueiksi.
3. Yhteisön rakentaminen: Työntekijöiden ja heidän perheidensä asumisen järjestäminen loi yhteisöllisyyttä. Tampella tuki paikallisia tapahtumia ja yhteisöllisiä aktiviteetteja, mikä auttoi vahvistamaan sosiaalisia siteitä asukkaiden keskuudessa.
4. Liikenneinfrastruktuuri: Liikenneyhteyksien, mukaan lukien rautatieyhteyksien, kehittäminen helpotti työntekijöiden kulkemista Tampellan tehtaille. Tämä paransi saavutettavuutta ja edisti ympäröivien alueiden kasvua ja kehitystä.
5. Taloudellinen vaikutus: Tampellan läsnäolo tarjosi taloudellista vakautta ja työmahdollisuuksia, mikä houkutteli enemmän ihmisiä alueelle. Tämä puolestaan edisti paikallisten yritysten ja palveluiden kasvua tukemaan kasvavaa väestöä.
Kaiken kaikkiaan Tampella vaikutti merkittävästi Onkijärven ja Havialan alueiden muotoutumiseen, muuttaen ne elinvoimaisiksi yhteisöiksi, joilla on vahva teollinen perintö.
Lähteet:
Wikipedia - Tampella (kaupunginosa)
Tampellan historiaa - Tampereen kaupunki
Wikipedia - History of rail transport in Finland


Kommentit